Tätä päivää olen odottanut pitkään ja hartaasti. Vessassani on vihdoinkin VALOT! Tätä luksuksen määrää on vaikea panna sanoiksi, joten tässä kuva kyseisestä ihmeestä:
 |
| Huono kuva ja peili täynnä sormenjälkiä, mutta silti ihanuutta! |
Kaappi nousi seinälle monen yrittämisen jälkeen ihanan isäni avustuksella. Kiviseinää oli rankka porata ja en tiedä, mikä aina liikkui sen verran, että kaappi oli seinällä vinossa. Kolmannella yrittämällä se siihen kuitenkin vihdoin jäi! Kaappiin olen ihan suht tyytyväinen. Se on kotimaista tekoa eikä silti ollut pahan hintainen (109 euroa). Siinä on peilit myös ovien sisäpinnalla, mikä oli yksi ehdottomista kriteereistäni. Siinä on myös sähköpistoke, mikä on aika kätevä olla, kun vessassa ei muuten pistokkeita ole. Valolipan ostin parasta toivoen, sillä yhtään mallikappaletta ei kaupassa ollut toiminnassa. Se valaisee yllättävän hyvin, mutta kaipaan huoneeseen yhä kattovalaisinta. Sellainen on siis haaveissa, kun keittiöö joskus ryhdistäydyn tekemään ja siihen tilaan sähkömiehen hääräämään.
Saimme myös aikaiseksi koiraportin tulevaa pentua varten. Samalla raivasimme pennun tulevaan huoneeseen (kylppäri) tilaa, laittamalla tiskikoneen keittiöön. Käyttövalmis se ei vielä ole, sillä yhtiö haluaa putkimiehen asentavan sen. Pöh. Käsintiskaus (tai tiskien keräily pöydälle) jatkuu siis yhä. Plus jonkun pitäisi muistaa ostaa se tulvakaukalo koneen alle!
Martan kanssa maalailimme aika laiskasti viime viikonloppuna tuulikaappini ja isäni kanssa laitoimme uuden naulakkoni seinään:
 |
| Olisiko seinä pitänyt sittenkin maalata harmaalla? |
Nyt voin repiä siis käytävän puolelta vanhan naulakon irti ja maalata senkin seinät. Eli oikeaan suuntaan ollaan menossa :) Tosin elämää tulee mullistamaan ensi perjantaista lähtien koiranpentu, joten en tiedä, miten remppaamisen käy...
Iso kiitos ahkeralle, avulialle ja rakkalla isälle jälleen kerran avusta! Mies on tehnyt kohta vähintään puolet rempastani! :D
