Tapetin tappoa

Maanantain, ainakin leikisti, ansaitun vapaapiävän jälkeen ajelin asunnolle iskeäkseni kynteni tapettiin. Ja sitähän myös kynsien alta päivän päätteeksi löytyikin! Huomasin irrottamisen olevan taitolaji, tai ainakin kärsivällisyys laji. Ensimmäisen seinän kohdalla annoin vaan mennä ja kiskoin tapettia sen kokoisina paloina kun se suostui lähtemään. Ja eihän se kovinkaan suosiolla sitten irronnutkaan... Lopuksi jouduinkin putsaamaan pieniä paperin riekaleita sieltä täältä ja aikaa tuhraantui aivan käsittämättömän paljon. 

Ennen (tai hieman sen jälkeen):

Ja tuntien aherruksen jälkeen: 

Olin erittäin onnellinen huomatessani, että kauniin kohokuvioinen tapetti oli kaiken kukkuraksi maalattu, jolloin se ei imenyt itsestään yhtään vettä. Sain kuitenkin päällikerroksen maaleineen irrotettua, jolloin jäljelle jäi paremmin vettyvä alakerros sekä alkuperäinen tapetti. Nämä lähtivät yleensä melko sopuisasti, tosin melko hitaasti ja pieninä palasina, samalla kerralla. Alta löytyi lastulevy, jota sitten ei oltu viitsitty maalata... Voihan ryönäke sentään kun siinä oli tapetti tiukassa...

Jostakin syystä ikkunaseinällä oli yksi pieni pätkä tapettia ja päätin olla ahkera ja poistaa sen myös tänään. Nyt kastelin koko ajan pinnan alta ilmestyvää imukykyistä kerrosta, jolloin se sai rauhassa pehmetä. Yllättäen, alakerroksetkin irtosivat kärsivällisyyteni johdosta kahtena melkein kokonaisena vuotana. Aina kun tapetti jumittui, niin kastelin sitä lisää ja koitin malttaa antaa veden vaikuttaa. Ja näin pääsin ihan sika paljon vähemmällä! Kuka olisikaan voinut näin mielenkiintoisen juonenkäänteen ennustaa? Ehkä minäkin joskus vielä opin sen kärsivällisyyden jalon taidon tai ainakin olemaan hosumatta ainahetinytnopeemmin...

Ja tartteepa vielä kehaista vähän uusia lattioitani! On ne vaan omaan silmään aika hienot! Ostin jo ennen niiden lopullista valintaa pienen maton takaoven eteen, joka sopii aika täytellisesti laminaattiin. Eli tässä kuva vielä ihka ensimmäisestä tähän asuntoon hankitusta asiasta: